Pääkirjoitus – Onnimanni 2/2016

Alpeilta avautuva äärettömyys lumoaa patikoijan. Välillä näkymä pienenee järveltä nousevaan sumuun. Tunteja kestävä ukkosmyrsky sähköistää öiset vuorten kärjet. Myös Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitajana koen olevani huippupaikalla: jäsentämässä ja jakamassa tarinoiden avaruutta.

Kun 25 vuotta sitten aloitin työni Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa, huokaisin niin kuin useimmat Lastenkirjainstituutissa vierailevat edelleen: ihana paikka! Olin tehnyt töitä yleisissä kirjastoissa, mutta lastenkirjoihin keskittynyt erikoiskirjasto oli uutta.

Ihanuuden kääntöpuolikin tuli toki tutuksi. Kirjastossa oli 23 000 kirjoituskoneella luetteloitua kirjaa ja 100 hyllymetriä luetteloimattomia. 1990-luvun talouspulassa töitä urakoitiin pienellä henkilökunnalla, mutta ilman bonuksiakin tuloksia syntyi.

Eniten kehitystä vauhditti tietenkin raha: opetusministeriö myönsi 280 000 markan avustuksen atk-luettelointiin. Vuonna 1995 aloitettiin uraauurtava työ eli lasten- ja nuortenkirjojen systemaattinen luettelointi asiasanoin, tiivistelmin ja osakohdetiedoin. Vastaavaa ei tehty muualla Suomessa eikä ulkomaisissa lastenkirjainstituuteissa.

2000-luvulla maan talous elpyi ja kirjaston toiminta vakiintui. Valoisat tilat Puutarhakadun suojellussa jugendtalossa houkuttivat uusia asiakkaita, näyttelyitä koottiin, näkyvyys lisääntyi. Luettelointi eteni apurahojen ja muutamien merkittävien lahjoitusten ansiosta. Onnetiksi nimetyn PrettyLib-kirjastojärjestelmän monipuoliset sisällöt ovat auttaneet tutkijoita ja kirjastojen tietopalvelua netissä vapaasti jo yli kymmenen vuotta. Reittejä tietokantaan on monta: Frank-monihaku, Kirjastot.fi:n Kirjastohakemisto, PIKI-verkkokirjaston SFX-linkityspalvelu, Kirjasammon Sivupiiri…

Suhtaudun työhöni intohimoisesti. Jokaisen käteeni tulevan kirjan sovitan jatkumoon, josta ammennan toimeksiantojen mukaan. Sisältöjen avaaminen, teemojen yhdistäminen ja tietojen välittäminen ovat olennainen osa vuosien saatossa kertynyttä ammattitaitoa, mistä iloitsen päivittäin. Myös asiakkaiden kiitos ilahduttaa – vaikka se ei tulisikaan englantilaisen lakritsisekoituksen muodossa niin kuin partiotyttöjen kevätvierailulla.

Monista työtovereista on tullut läheisiä. Pitkä työsuhde on kuin ystävyys: tulokset syntyvät yhdessä tekemällä, keskeneräisyyden hyväksyminen on vaikeaa. Kirjoja on nyt 40 000 enemmän kuin aloittaessani. Kirjastosta on vastannut koko ajan yksi vakituinen kirjastonhoitaja. Kukapa ei kaipaisi kollegaa vastuuta jakamaan ja uudistuksia toteuttamaan.

Kohtuullisin lisäpanostuksin voisimme laajentaa kirjaston asiantuntijaroolia edelleen, esimerkiksi koordinoida lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiasanoitusta Svenska Barnboksinstitutetin tavoin, osallistua kirjastojen yhteiseen verkkotietopalveluun sitoutuneesti tai vastata valtakunnallisen lukudiplomin laatimisesta. Vuoden kirjat -koonneista on jo suunnitelmia. Pääsy valtakunnalliseen Finna-hakupalveluun toisi kaikille instituutin aineistoille näkyvyyttä.

Luonnossa vaeltelu on hauskaa ja elämyksellistä – niin kuin lukeminenkin. Instituutti on keskikesän kiinni, mutta verkkosivujen aineistot palvelevat kaikkia kesälomaan katsomatta. Aurinkoista kesää!

Päivi Nordling