Haavi 4/2015

Onnimannin Haaviin kerätään lastenkirjallisuuden kentän uusimpia uutisia. Alta löydät tietoa muun muassa kevään palkituista sekä katsauksen kesän ja syksyn tapahtumatarjontaan. Tulevia tapahtumia listaamme myös Lastenkirjainstituutin tapahtumia sekä Tapahtumia muualla -sivuille.

 

Palkittuja tekijöitä

Valtionpalkintoja lastenkirjallisuuden ja -kulttuurin tekijöille

Lasten oman vuosikirjan kirjoittajat Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto sekä kuvittaja Maija Hurme ovat saaneet valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Palkinnot jaettiin Helsingissä Tieteiden talolla marraskuun lopulla. Lasten oma vuosikirja (Lasten Keskus 2015) esittelee 84 maallista ja eri uskontojen juhlapäivää, uutisissa esiintyviä teemapäiviä unohtamatta. Kirja on perusteluiden mukaan ”monipuolinen ja runsas, kaikenikäisille sopiva tietokirja vuoden kierrosta ja Suomessa vietettävistä juhla- ja merkkipäivistä. Kirja toimii käsikirjana, johon voi palata vuoden mittaan aina uudestaan, kun kalenteri antaa aihetta. Lapsi voi lukea sitä itsenäisesti tai yhdessä aikuisen kanssa. Teksti on sujuvaa ja ymmärrettävää alle kouluikäisellekin, mutta runsaassa tietomäärässä on paljon uutta myös useimmille aikuisille”. Palkitsijat arvostivat myös faktan ja fiktion taitavaa yhdistämistä sekä kaunista ja selkeää kuvitusta. ”Lasten oma vuosikirja ei aliarvioi lasta eikä ikävystytä aikuista. Kirjasta voi nauttia vuoden ympäri haluamansa kokoisia, pieniä tai suuria paloja kerrallaan”, raati toteaa.

Lastenkulttuurin valtionpalkinnon, jonka myöntää Taiteen edistämiskeskus, ovat saaneet saamelainen kirjailija Inger-Mari Aikio sekä Sairaalaklovnit -yhdistys. Inger-Mari Aikio (s. 1961) on ivalolainen taiteilija, joka tekee pohjoissaamen kielellä musiikkia sekä lastenkirjoja ja runokirjoja. Lisäksi hän välittää saamelaista tarinankerrontaperinnettä ja on tehnyt myös lastenelokuvia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Lastenpäivä-palkinnon, joka myönnetään työstä taidekasvatuksen ja taideharrastamisen eteen ovat saaneet Teatteri Taimine ja Kulttuuriosuuskunta Uulu.

Pohjois-Karjala -taidepalkinto Nika Reitulle

Ninka Reittu on saanut Pohjois-Karjalan taidepalkinnon. Pohjois-Karjalan taidetoimikunta palkitsi hänet läpimurrosta lastenkirjailijana ja -kuvittajana. Messi ja Mysteeri -kirjasarja (2013 alkaen) on ollut Ninka Reitun läpilyöntiteos. Sarjassa on ilmestynyt kolme osaa, ja kirjoja on julkaistu myös Saksassa, Ranskassa, Tanskassa ja Koreassa.

Tietopöllö-palkinto Paula Moilaselle

Tietokirjailija Paula Moilanen sai marraskuussa Suomen Tietokirjailijat ry:n Tietopöllö-palkinnon. ”Moilanen on kirjoittanut viisi korkeatasoista lasten ja nuorten tietokirjaa. Vaikka lista ei ole pitkä, se on sitäkin ansiokkaampi. Moilanen on tuonut tarkkaa taustatyötä vaativaa tietoa eläväksi tavalla, joka saa lasten lisäksi myös aikuisen ja isovanhemmat tarttumaan kirjaan”, todetaan perusteluissa.

Moilanen aloitti Lehmäkirjalla vuonna 1993. Sen jälkeen hän on kirjoittanut Lasten Keskukselle Suomen historiaan liittyviä teoksia: Herttuan hovissa ja Vallan varjoissa (2007, 2011) kertovat keskiaikaisesta Turusta, Keinuhevonen ja Repun salaisuus (2011, 2014) valottavat historiaa tuttujen esineiden kautta. Moilasta kiitetään tutkimuksen ja arkistojen taitavasta hyödyntämisestä. Hänen kirjojensa mikrohistoria ”tuo arjen sekä lasten ja naisten elämän lukijaansa lähelle, saa kiinnostumaan sukujuurista ja juurruttaa lukijan oman maansa historiaan”.

Kirjailija kiittää -palkinto Marja-Leena Mäkelälle

Marja-Leena Mäkelä, kirjavinkkauksen äiti, sai Helsingin kirjamessuilla Suomen Kirjailijaliiton Kirjailija kiittää -palkinnon työstään suomalaisen kirjallisuuden hyväksi.

Mäkelä on työskennellyt kirjastonhoitajana, läänintaiteilijana, runoilijana, kouluttajana ja kirjavinkkarina. Hän on kiertänyt kouluja ja kirjastoja ympäri maan ja virittänyt lukuintoa lapsiin ja nuoriin, vanhempiin ja opettajiin. Mäkelä on perusteluiden mukaan tehnyt työtä suomalaislasten lukuharrastuksen hyväksi enemmän ja pitempään kuin mahdollisesti kukaan toinen yksityishenkilö.

Kirjailija kiittää -palkinto voidaan jakaa yksilölle, ryhmittymälle tai projektille, joka on edistänyt suomalaista kirjallisuutta ja lukemisharrastusta sekä vaikuttanut kirjallispoliittiseen keskusteluun. Palkinto on Hannu Väisäsen taideteos. Ensimmäinen palkittu oli Erkki Tuomioja 2014.

Tirlittan-palinto Ritva Toivolalle

Kirjailija Ritva Toivola sai Suomen Kirjailijaliiton Tirlittan-palkinnon Turun kirjamessuilla. Palkintoon kuuluu rahapalkinto ja okariinosoitin.

Perusteluissa kiitettiin Toivolan tuotannon poikkeuksellista monipuolisuutta ja uudistumiskykyä. Toivola on ollut nuorten novellistiikan ja fantasiakirjallisuuden pioneeri Suomessa, sillä hän kirjoitti omaperäistä fantasiaa jo kauan ennen varsinaista fantasiabuumia. Monet hänen fantasiakertomuksistaan ammentavat aineksia suomalaisesta kansanperinteestä: saduista, myyteistä ja kummitustarinoista.

Ritva Toivola aloitti lastenkirjailijana vuonna 1974 ja hänen uusin teoksensa, varhaisnuortenromaani Lumottu lehmus on ilmestynyt omakustaneena BoD:n kautta tänä syksynä.

Hämeen taidepalkinto Tapani Baggelle

Kirjailija Tapani Bagge sai lokakuussa Hämeen taidepalkinnon, jonka jakaa Hämeen taidetoimikunta.

Baggea kiitetään mm. monipuolisena kirjailijana, uutta kirjailijapolvea kasvattavana opettajana ja pitkäaikaisena kulttuurivaikuttajana: ”Bagge on asunut Hämeenlinnassa vuodesta 1989 lähtien ja vaikuttanut paikkakunnan kulttuurielämään vahvasti sekä esiintymällä ahkerasti että esittelemällä kirjoissaan Hämeenlinnaa tapahtumien miljöönä. – -Baggen vaikutus Hämeenlinnan kulttuurielämälle ja tunnettuudelle on ollut merkittävä jo yli 20 vuotta.”

Baggen tuore teos Hämeenlinnan Janne (Tammi, kuv. Salla Savolainen) kertoo Sibeliuksen lapsuudesta ja nuoruudesta.

Selkokeskuksen Seesam-palkinto Satu Leiskolle

Kirjailija Satu Leisko on saanut Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen Seesam-palkinnon tunnustuksena selkokielisen kirjallisuuden edistämisestä.

Perusteluissa todetaan, että Leisko on tuonut kirjallaan Unohtunut maa (Opike, 2014) selkokirjallisuuteen fantasian: ”Etenkin nuoret ovat kiinnostuneista fantasiakirjallisuudesta. Koska nuorten vapaa-ajan kirjanlukuharrastus on vähentynyt, on tärkeää herättää nuorten lukuhalu helppolukuisten mutta koskettavia ja ajankohtaisia sisältöjä käsittelevien selkokirjojen avulla.”

Palkittuja tapahtumia

Pääskynen-kunniakirjan, jonka Suomen Nuorisokirjailijat ry. jakaa joka kolmas vuosi, on saanut Turun kirjamessut, jonka kanssa yhdistys on tehnyt yhteistyötä jo 25 vuoden ajan. Tunnustus jaetaan henkilölle  tai työryhmälle, joka on edistänyt lasten ja nuortenkirjallisuuden tutkimusta ja tämän kirjallisuuden alueen tekemistä tunnetuksi.

Kirjahyrrä-lastenkirjafestivaali sai Suomen Arvostelijain liiton Turun jaoston myöntämän Taikapunnuksen. Viime vuonna Naantalissa aloittanutta tapahtumaa kiitettiin perusteluissa  kulttuurisesta läpimurrosta.

Ehdolla palkinnoille

Anni Polva -palkinnosta, jonka jakaa Lounais-Suomen kirjailijat ry, kisaavat Jukka-Pekka Koskisen Lumottu lelutehdas (Karisto 2014), Päivi Lukkarilan Ihana Panda (Karisto 2015), Laura Lähteenmäen Kaiken peittävä tulva (WSOY 2013) sekä Teija Rekolan Eetu ja nokkelat neropatit (WSOY 2014) kisaavat

Raati seuloi ehdokkaat ennätyksellisen isosta kirjasarjatarjonnasta. Nuortenkirjoista suurin osa oli fantasiaa, ja myös pienemmille lapsille oli tarjolla paljon maagista realismia. Raati arvosti ehdokasasettelussa ennen muuta vetävää ja kiinnostavaa tarinaa.

Kirjailija Anni Polvan syntymästä on tänä vuonna kulunut sata vuotta. Joka toinen vuosi jaettava, lasten ja nuorten sarjakirjallisuuteen keskittynyt Anni Polva -palkinto on myönnetty neljästi aiemmin. Ensimmäistä kertaa siihen kuuluu myös tuhannen euron rahapalkinto.

Astrid Lindgrenin muistoksi perustetun kansainvälisen ALMA-palkinnon Suomen ehdokkaat ovat Aino ja Sami Toivonen, Mauri Kunnas, Sinikka ja Tiina Nopola, Timo Parvela, Christel Rönns, Irmelin Sandman Lilius ja Marja-Leena Tiainen.

Ehdolla on kaikkiaan 215 kuvittajaa ja kirjailijaa 59 maasta. Palkinnon saaja julkistetaan 5. huhtikuuta 2016. Tänä vuonna palkinto myönnettiin eteläafrikkalaiselle PRAESA-järjestölle, joka on edistänyt lukemaan oppimista (ks. Onnimanni 3/2015). ALMA on rahallisesti suurin maailmalla jaettava lastenkirjapalkinto, 5 miljoonaa Ruotsin kruunua.

Uusi verkkopalvelu edistää tasa-arvoa kuvakirjoissa

Uusi pohjoismainen nettisivusto tarjoaa työkaluja kuvakirjojen analysointiin sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Sivusto on laadittu Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella ja viiden pohjoismaisen yliopiston yhteistyönä – Suomesta mukana on Oulun yliopisto.

Nettisivulle ovat laatineet kuvakirja-analyysejä eri maiden lastentarhanopettajat ja opiskelijat omien maidensa kirjallisuudesta. Esimerkit ja analyysistrategiat ovat kaikkien tarvitsevien käytössä, ja tarkoituksena on oppia erottamaan, tukeeko kuvakirja perinteistä roolitusta ja stereotypioita vai avartaako se ehkä vakiintuneita näkemyksiä. Sivusto on julkaistu englanniksi ja norjaksi, ja se löytyy osoitteesta: www.gendertest.no

Lisätietoa Suomessa: Pirjo.Suvilehto@oulu.fi

Satu kuuluu kaikille -projekti tuo iltasatuja ikäihmisille

Käpyrinteen palvelutalon Vantterat-vapaaehtoisryhmä Helsingistä on julkaissut opaskirjan On iltasadun aika!, jonka on toimittanut Aira Heinänen. Kirja pohjaa ikäihmisille suunnattuun satuprojektiin, joka toteutettiin palvelutalossa Tove Janssonin juhlavuonna 2014. Kirjaan kootut asiantuntijoiden luennot, toimintavinkit ja kokemukset soveltuvat sekä ammattilaisten että harrastajien käyttöön ja toimivat muillekin kuin vanhuksille.

Koska satujen kulttuurinen ja terapeuttinen merkitys nimenomaan ikääntyneille on suuri, Vantterat on käynnistänyt On iltasadun aika -kampanjan muuallakin Suomessa; mm. Tampere on jo mukana. Lisätietoa: www.kapyrinne.fi ; katri.aikia@kapyrinne.fi

Lapsen vuosisata -näyttely Designmuseossa

Designmuseossa Helsingissä on avattu suurnäyttely Lapsen vuosisata – Pohjoismainen muotoilu ja lapset 1900 – 2014. Se on avoinna 13.3. 2016 asti. Näyttelyn tavoitteena on kertoa, mikä yhteys lapsille suunnitelluilla tuotteilla ja ympäristöillä on ollut yhteiskunnalliseen kehitykseen Pohjoismaissa. Esillä on muun muassa huonekaluja, leikkikaluja, kirjoja, vaatteita, koulurakennusten arkkitehtuuria, leikkipuistoja ja julkisia tiloja, julisteita ja mainontaa, terveydenhuollon ja turvallisuuden tuotteita, taideprojekteja sekä apuvälineitä. Designmuseo on tuottanut näyttelyn yhteistyössä ruotsalaisen Vandalorum -museon ja tanskalaisen Designmuseum Danmark -museon kanssa. Näyttelyssä on runsaasti oheisohjelmaa. Lisätietoja: www.designmuseum.fi

Lastenkirjainstituutin syyskokouksen kuulumisia

Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistyksen syyskokous pidettiin LKI:n tiloissa 8.10.2015, puhetta johti Minttu Tervaharju Sanataideyhdistys Yöstäjästä.  Kokous päätti pitää yhdistyksen jäsenmaksut ennallaan: henkilöjäsen 35 €, opiskelija  20€, yhteisö- ja yritysjäsen 60€. Kannatusjäsenmaksu on henkilöjäseneltä 75€ ja yhteisöltä 200€.

Kannatusyhdistyksen hallitukseen toimikaudelle 2016–2018 valittiin uusina Pirjo Kulju äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan yliopistonlehtori Tampereen yliopistosta , Virpi Matala, Amurin koulun S2-opettaja ja   Pia Vuorio Pia Vuorio, tohtorikoulutettavana Åbo Akademista. Erovuoroisista valittiin uudelleen Kaisa Ahvenjärvi ja Kirsti Kuronen.

Mitä jäsenetuja?

Lastenkirjainstituutti uudistaa kannatusyhdistyksen jäsenetuja vuonna 2016. Nykyisin kannatusyhdistyksen jäsenmaksun maksanut saa Onnimannin, alennusta LKI:n julkaisuista, pääsyn jäsenhinnalla instituutin järjestämiin seminaareihin ja tapahtumiin sekä jäsenkirjeet ja tietoa ajankohtaisista tapahtumista.

Mitä muuta LKI voisi jäsenetuna tarjota? Mitä sinä haluaisit? Alennuksia LKI:n yhteistyökumppaneilta? Onnimannin lukijamatkoja? Yhteisiä teatteriretkiä? Jäseniltoja? Lastenkirjojen suosituslistoja? Lukupiirejä? Palautetta ja toiveita jäseneduista voi lähettää toiminnanjohtaja Paula Halkolalle: paula.halkola@lastenkirjainstituutti.fi.